Tomi Aho


Tomi Aho, s. 1975, Pirkanmaa
kirjoittamisen opiskelija
valokuvaaja
muistikirjailija-blogi


Aforismit vyöryvät blogiini kerran tai kymmenesti päivässä.

Nopeat oivallukset ovat välipaloja ja herkkuhetkiä. Jos novelli on viilipytty niin aforismi on ADHD ja nautin molemmista.

Proosa on minulle lajeista rakkain, kirjoja on paljon kirjoittamatta. Myös laululyriikoiden kirjoittaminen innostaa.


Viimeisimmät mietteet:

Älä luota hiuksiaan kampaavaan kaljupäähän.
Naiselliset viikset on miehinen valinta.
Päähän mahtuisi huvipuisto, kartano ja sademetsä, mutta usein siellä on vain tyhjä tontti.
Kasvissyöjä kauhistelee makkaroita vatsassaan.
Joku uskoo niin kovaa, että aivan hengistyy.
Johtoa mukaillen saavutat johdonmukaisuuden.
Hyvällä tuulella on taipumus kuivata pyykit.
Ei sellaista muuria olekaan, josta henki ei löydä reikää.

Marko Laihinen














kirjailija ja nuorisotyöntekijä
s. 1970
asuinkunta: Turku

Aforismeja julkaistu:
Turun Sanomat, Nuorisotyö-lehti, Elonkehä-lehti, Yle Radio 1 Päivän mietelause,
antologiassa Tiheiden ajatusten kirja - uuden aforismin parhaat. (toim. Sami Feiring)

Kirjat:
Halokehrät (Poesia 2015)
Päästä päähän (omakustanne 1995)

Onnistunut aforismi?
Jota seuratessaan, ja jonka avulla kirjoittaja näkee ja tavoittaa oman maailmansa 
ikkunasta itselleen jotakin aivan uutta.
Onnistunut aforismi luovuttaa lukijalle jotakin aitoa merkitystä, uutta näkökulmaa, ajattelua.
Tarjoaa kanssa-ajattelun mahdollisuuden - jakamista, välittää yhteyden.
Tuo tullessaan itse lajille ja kirjallisuustaiteelle jotakin uudenlaista arvoa, 
rajoja siirtävää. Piirtää kirjoittamalla näkyväksi – on taideteos. 


Lapset ovat toinen iho maailmaa vasten.

Muistikuvat ovat aina tärähtäneitä.

Tulevaisuudessa jokaisella pieni kannettava
kiinalainen puutarha. Pakollinen.

Leluyhteiskunnassa
karamelliväreihin kastetut prinsessat ja peterpanit säilötään
aikuisuuteen. Kaupan kylmä ketju ei katkea.

Humanisti erottaa toisen ihmisen hienostuneisuuden omasta
maustaan. Vertaannumme.

Eniten ihminen antaa anteeksi pelkuruuttaan.

.ihminillisyys

Hetkellisyyden valoisa ääriviivoitus. Se meillä on.



(Marko Laihinen)

Lauri Rikala















Koulutus: Yhteiskuntatieteiden maisteri.
Syntynyt: 1975
Kotikunta: Jyväskylä

Esittelyteksti:
Tutkin aforistina olemistamme, niin yksityisesti kuin yleisestikin. Minua kiinnostaa maailmaan heitetyn ihmisen sielun lisäksi maailma johon hänet on heitetty. Viitapintani on kaunokirjallisuutta enemmän filosofia. Aiheideni kirjo on kuitenkin laaja, ja muotoilen kaikki hyvät oivallukset aforismeiksi riippumatta teemasta. Kirjoitan aforismeja perinteisen ja lyyrisen aforismin välimaastossa.

Kirjat: 
Lopullinen kukka (Kesuura, 2013)

Aforismeja:

Herakleitos kysyi 2500 vuotta sitten: miten piiloutua siltä, joka ei laske milloinkaan? Minäö vastaan nyt: menemällä sen sisään.

Lintu avaa taivaan lennollaan sen halki.

Äärimielipiteet sijaitsevat katsomusten ympyröiden keskiöissä.

Olemme tieteen kiinnostuksen kohteita, emme sen käskyläisiä.

Puhuva kissa rakastuu puhumattomaan. Lahjat menevät hukkaan.

Eläin ei pukeudu tahallaan huonosti.

Seisoessaan itseään suurempien asioiden takana ei näy.

Kadumme suhteessa tulevaisuuten. Siihen johon kulloinkin uskomme.